skip to Main Content
Pekka Pallari, Laura Rinnekangas Ja Aki Kinnunen Staffmaxin Messupisteellä.

Rekrytoija välittää sekä työntekijöistä että asiakkaista

Kuka lukee Staffmaxille tulevat työhakemukset ja kutsuu hakijan haastateltavaksi? Meidän rekrytoijamme tulevat tutuksi jokaiselle asiakasravintolalle ja haastatteluvaiheeseen päässeelle hakijalle. He ottavat usein ensimmäisenä yhteyttä mahdollisiin työntekijöihin ja pitävät itsensä ajan tasalla siitä, millaisia osaajia ravintolat kaipaavat. Mitä rekrytoijan työ pitää sisällään ja mitä vinkkejä heillä on jatkuvien ja sesonkitöiden hakijoille?

Kaksi rekrytoijaamme, Laura ja Pekka, kertovat, miltä rekrytointiprosessi näyttää heidän näkökulmastaan, millaisella hakemuksella pääsee varmasti haastatteluun ja mitä hakijan kannattaa erityisesti huomioida, kun hän hakee töihin talvi- tai kesäsesonkiin.

Haastattelussa rakennetaan silta työntekijän ja sopivan asiakasravintolan välille

Rekrytoijan varsinainen työ alkaa, kun sähköpostilaatikkoon kilahtaa hakemus. ”Jos hakemus on kiinnostava, haluan aina soittaa hakijalle”, kertoo Staffmaxin Oulun toimipisteen henkilöstöpäällikkö Laura Rinnekangas. Seuraavaksi on vuorossa haastattelu, joka pyritään aina järjestämään kasvokkaisena tai vähintään videopuhelun välityksellä. ”Yleensä haluan haastatella hakijat itse, mutta jos kollegani on hakijan kanssa samassa kaupungissa, saatan pyytää häntä haastattelijaksi. Tärkeintä kuitenkin on, että opitaan vähän tuntemaan hakijaa ja selvitetään, millaisista töistä hän on kiinnostunut”, Rovaniemellä työskentelevä rekrytointikonsultti Pekka Pallari lisää.

Lauraa kiinnostaa haastatteluissa erityisesti, millaisia töitä hakija on halukas tekemään ja millaisella ajanjaksolla – esimerkiksi hakeeko hän töihin sesonkiin vai pidemmälle ajalle. ”Haastateltava hakee usein jotain tiettyä paikkaa, mutta jos hän vaikuttaa sopivalta, voin tarjota hänelle yhtä tai useampaa muutakin kohdetta. Aina silloin tällöin hakija päätyy solmimaan sopimuksen aivan eri ravintolan kanssa kuin mitä hän haki!” Laura kuvailee.

Ennen sopimuksen solmimista rekrytoija on luonnollisesti yhteydessä asiakasravintoloihin, jotka etsivät hakijaa vastaavaa osaamista. Jotkut ravintolat haluavat vielä itse haastatella hakijan tai saada työnäytteen tämän taidoista etenkin, jos kyseessä on pidempiaikainen työtehtävä. ”Kiireellisimpinä sesonkiaikoina hekin tosin luottavat meidän pelisilmäämme!” Laura naurahtaa.
Rekrytoija tai henkilöstöpäällikkö ei ole työpaikan portinvartija, vaan hän rakentaa sillan työnhakijan ja sopivan työpaikan lähelle. Lisäksi hän tukee molempia osapuolia ja huolehtii, että työntekijä sopeutuu hyvin uuteen työpaikkaansa ja mahdollisesti myös uuteen kotikaupunkiin. ”Pidän välittämistämme työntekijöistä huolta myös rekrytoinnin jälkeen: autan vakuutusasioissa, asunnon löytämisestä – ja kerran olen ollut myös kaverina etsimässä sopivaa talvitakkia!” Pekka kertoo.

Sesonkitöihin kannattaa hakea hyvällä asenteella ja selkeällä ansioluettelolla

Millaiseen hakemukseen Laura ja Pekka sitten tarttuvat? Lauran mukaan napakka, hyvin suunniteltu ansioluettelo ja selkeä saatekirje herättävät hänen huomionsa: ”Ansioluettelossa ei tarvitse luetella kaikkia aiempia työpaikkoja. Tärkeintä on, että siihen on selkeästi merkitty haetun tehtävän kannalta tärkein työkokemus ja koulutus. Lyhyt omia vahvuuksia korostava hissipuhe ei myöskään ole haitaksi.”

Pekka täydentää, että hakijan kannattaa avata omaa elämäntilannettaan ja motivaatiotaan hakea töitä erillisessä saatekirjeessä. ”Myös ansioluettelon tyyli kertoo hakijan varautumisesta: esimerkiksi ytimekäs ja luovasti värejä käyttävä Canvalla tehty CV herättää huomioni.”

Lisäksi Laura korostaa suosittelijoiden tärkeyttä: ”Haastattelun jälkeen soitan aina hakijan suosittelijoille, jotta saan kattavan kuvan hakijasta.” Hyvä suosittelija on Lauran mukaan henkilö, jolla on käytännön kokemusta hakijan kanssa työskentelystä. Ideaalitilanteessa suosittelija on aiempi esimies, mutta suosituksen voi tarvittaessa antaa myös työkaveri.

Sesonkitöitä kannattaa hakea aikaisin – esimerkiksi marraskuussa alkavan talvisesongin työpaikkoja kysellään jo heinäkuussa. Mutta Lauran mukaan töitä voi saada, vaikka niistä kiinnostuisi vasta nyt: ”Jos hakija ottaa meihin aikaisin yhteyttä, voimme tarjota hänelle useampia vaihtoehtoja ja enemmän miettimisaikaa. Vielä ei kuitenkaan ole myöhäistä päästä töihin tämän talven sesonkiin: Moni ravintola on yhä varovainen epävakaan maailmantilanteen takia. Tämän takia he odottavat hyvin lähelle sesonkia ennen lopullisen työvoimatarpeensa ilmoittamista. Paikat kuitenkin halutaan täyttää nopeasti, joten tällöin tarjottua työtä ei kannata harkita kovin pitkään.”

Staffmaxin kautta työskentely mahdollistaa työn ja vapaa-ajan joustavan suunnittelemisen

Pekan mukaan välitysfirman kautta tehty vuokratyö houkuttelee etenkin nuoria työntekijöitä, koska työntekijän on helppo suunnitella työt ja tunnit omien tarpeidensa mukaan: ”Meidän kauttamme sesongissa voi tehdä vuoroja kahdessa tai vaikka kolmessa eri kohteessa, kuten esimerkiksi aamulla hotellin aamiaissalissa, päivällä ski barissa ja illalla ravintolassa. Työsopimuksiin merkityt tuntimäärät ovat yleensä minimejä – ja sesongissa lisätunteja on tarjolla lähes joka päivälle, jos niitä haluaa.”

Sesonkityön ansiosta moni työntekijä voi käyttää ison osan vuodesta harrastuksiin. ”Meillä on työntekijöitä, jotka eivät edes haluaisi jatkuvaa sopimusta: he tulevat meille aina kesä- ja talvisesongiksi ja viettävät lopun ajan vuodesta esimerkiksi matkustellen”, Pekka kertoo.

Tällöin työntekijän pitää kuitenkin olla oikeasti motivoitunut ja tuntea omat kykynsä. ”Sesonkitöissä maksetaan kokemuksen ja tehtyjen tuntien perusteella, kuten kaikissa muissakin töissä”, Laura muistuttaa. ”Asenne ja persoona painavat paljon siinä, sopiiko työ itselle vai ei. Omat rajat ja jaksaminen kannattaa miettiä etukäteen”, Pekka lisää.

Parhaimmillaan sesonkityö on kiinnostavaa, monipuolista ja opettavaista, Pekka muistelee: ”Nuoruuden sesonkityöt vaikuttivat vahvasti omaan työpersoonaani. Pääsin tekemään todella monipuolisia tehtäviä ja tutkimaan rajojani. Kokemuksesta on ollut paljon hyötyä kaikissa myöhemmissä työpaikoissani.”

”Rekrytoijan tai henkilöstöpäällikön työ ei ole mitään linjastotyötä, vaan me olemme aidosti läsnä ja kohtaamme hakijat, työntekijät ja työnantajat kaikki ihmisinä. Me rekrytoijat haluamme vilpittömästi löytää työnhakijalle sopiva työ ja käytämme siihen paljon aikaa”, Laura korostaa.

Kiinnostuitko talvi- tai kesäsesongin työmahdollisuuksista? Katso avoimet työpaikkamme täältä:

Avoimet työpaikat

Kuvassa Pekka Pallari, Laura Rinnekangas ja Aki Kinnunen Staffmaxin messupisteellä.

Back To Top